Ylpeästi ekologinen Kirkkonummi

Blogi

Updated: Feb 28

Tulevasta emme koskaan tiedä, mutta viisasta olisi varautua siihen, että tulossa on toinen lähimatkailun superkesä. Kirkkonummen on syytä järjestää matkailuesitteet siisteihin riveihin, kiillottaa lasit huurteisia varten ja kääntää odottavat katseet toivomaan poutapilviä. Tässä ideoitani siihen, kuinka kutsumme helsinkiläiset meille kylään ja saamme mahdollisesti mukavat kesätienestit kunnalle.


1. Suorat bussilinjat päänähtävyyksiin


Ehdotan, että kokeilisimme kesän kuukausina turistilinjoja tärkeimpiin kirkkonummelaisiin kohteisiin, esimerkiksi Porkkalan kärkeen ja Hvitträskiin. Muutaman tunnin välein Kirkkonummen keskustasta lähteviin busseihin voisi nousta HSL:n lipulla ja ne olisi koristeltu vetävillä teippauksilla Korkeasaaren-linjan tyyliin.


Pääkaupunkiseudulla monet eivät omista autoa ja meille on suuri mahdollisuus, että voisimme tarjota laadukkaita nähtävyyksiä julkisilla liikenneyhteyksillä.


Samalla reissulla voisi pysähtyä ennen junaan hyppäämistä ihailemaan uutta kirjastoa ja vanhaa kirkkoa, käydä syömässä Bistro O Matissa tai kahvilla Rostassa.


2. Juna-asemalta metsään


Keskusmetsä on yhtenäinen ja luontoarvoiltaan monipuolinen metsäalue, jonne pääsee nopeasti kävellen esimerkiksi Jorvaksen asemalta. Reitit sinne ja siellä voisi merkitä hyvin ja kertoa tästä mainiosta luontomahdollisuudesta pääkaupunkiseudun asukkaille: “Lähijunalla metsäretkelle.”


3. Mallia Raaseporin alueen mainiosta kartasta


Tämä kartta löytyi Karjaan ABC:n pöydältä viime kesänä ja teki minuun vaikutuksen. Se sai palaamaan uutta reittiä kotiin linnanraunioiden ja ruukin kautta.


Meillä on vaikka mitä, mitä turistikarttaan merkitä. Historia ja luonto tulevat Kirkkonummella komeasti vastaan. Porkkalan metsissä seurasimme lapsena lentokonesuojassa asuvaa kettuperhettä ja löysimme venäläisten jättämiä esineitä. Kirkkonummen kirkko edustaa vuosisataista pysyvyyttä ja aikakausien kerrostumia. Hvitträskin lähellä Sibeliuksen löytämät luolamaalaukset kertovat tarinaa sekä kivikauden että kansallisromantiikan kulttuuriperinteestä. Meillä on hyvät pyörätiet, rannat, meri, majakat, lasten leikkipaikat ja kesäkahvilat. Ylpeänä antaisin vastaavan kartan kenelle vain ulkopaikkakuntalaiselle ystävälleni.


Tutkija Juho Pesonen uskoo (MT 7.11.) lähimatkailun tulevaisuuteen myös koronan jälkeen: “Nyt pitäisi rehellisesti ja ylpeästi kertoa kaikesta hienosta, mitä on tarjolla, sillä parhaillaan luodaan pohja sille, millainen tilanne vallitsee tulevaisuudessa koronan jälkeen. Jos nyt luodaan onnistuneita elämyksiä, ihmiset osaavat etsiä niitä myös jatkossa.”


Uskotaan mekin - ja uskotaan Kirkkonummeen!



Updated: Feb 28

Ilmastonmuutos ei ole ainoa ongelma, joka pitää ratkaista. Luonnon kantokyky natisee liitoksissaan myös esimerkiksi lajikadon ja maankäytön muutoksen seurauksena. Meidän on opittava elämään luonnon kantokyvyn rajoissa ja pidettävä huolta sen monimuotoisuudesta.


Samalla kun kysymys on maailmanlaajuisista muutoksista rakenteisiin, se on myös mitä konkreettisin kysymys, jonka eteen voimme tehdä töitä. Alla neljä ajatustani aiheesta. Teemasta minulla on kuitenkin vielä paljon opittavaa ja kuulen mielelläni lisää näkemyksiä siitä, mitä Kirkkonummella tehdään tai voitaisiin tehdä monimuotoisuuden turvaamiseksi - laita viestiä täällä!


1. Arvostetaan metsiämme


Kunnan taloutta ei tule paikata lisääntyvillä hakkuilla. Metsäisyys on erittäin tärkeää luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi, sillä suurin osa Suomen uhanalaisista lajeista on metsälajeja. Lisäksi metsien kasvu auttaa meitä saavuttamaan HINKU-hiilineutraaliustavoitteemme. Olen myös sitä mieltä, että meillä on hyvät mahdollisuudet brändätä metsiämme ja luontoamme ja saada Kirkkonummelle tätä kautta nostetta pääkaupunkiseudun luonnonpuistona: kohteena täynnä merellistä eksotiikkaa ja helposti joukkoliikenteellä saavutettavia retkeilykohteita. Kirjoitan tästä aiheesta myöhemmin omassa blogitekstissä.



2. Taimenjoki keskustassa - kuinka hienoa se olisikaan?


Helsingissä suuri joukko kansalaisia on innostunut projektista, jossa on kunnostettu paikallista Longinojaa taimenille sopivaksi kutupaikaksi. Palkittu hanke on yhdistänyt asukkaita ja saavuttanut merkittäviä tuloksia.


Tiesittekö, että vastaavaan olisi mahdollisuuksia myös Kirkkonummella! Esimerkiksi keskustan Kirkkolaakson läpi kulkevan Jolkbynjoki olisi mahdollista kunnostuksella saada siten virtaamaan, että se voisi kelvata myös esimerkiksi taimenen kaltaisen vaelluskalan kutukäyttöön. Tämä olisi mielestäni sekä keskustan viihtyisyyden että luonnon monimuotoisuuden kannalta hieno mahdollisuus, jota voit kannattaa tässä kuntalaisaloitteessa.



3. Ylläpidetään perinnemaisemia


Maatalous on ollut jo vuosikymmeniä nopeassa muutoksessa ja tällä on vaikutusta maatalousmaisten perinnemaisemien ja niiden lajiston tilaan. Perinnebiotoopit ovat erittäin monimuotoisia elinympäristöjä, niittyjä ja ketoja, ja niillä elää monia uhanalaisia lajeja, jotka viihtyvät juuri näissä ympäristöissä. Lisäksi ne ovat tärkeitä kulttuuriperinnön ja kauniin maiseman vuoksi. Perinnebiotooppien hoito edellyttää monesti laidunnusta tai niittoa, joten sitä on hyvä tehdä yhteistyössä maatalousyrittäjien tai kansalaisten kanssa. Pidetään huolta perinnebiotoopeista Kirkkonummella, tässä hyvä esimerkki rantaniityn hoidosta Medvastösta.



4. Perustetaan kukkapeltoja


Pölyttäjien ahdinko on yksi tunnetuimmista luonnon monimuotoisuuden kokemista uhista. Pörriäisten suojelemiseksi on huolehdittava, että pölytettävää riittää ja kukat saavat kukkia esimerkiksi juuri perinnemaisemissa tai ojanpientareilla. Lisäksi pölyttäjille voi luoda uusia otollisia olosuhteita kukkapeltoja viljelemällä. Voisimmeko mekin Kirkkonummella perustaa tällaisia kauniita peltoja pölyttäjien iloksi esimerkiksi Tuusulan viimekesäiseen tyyliin? Hauskaa ideaa kokeili viime vuonna myös Porkkalantien varrella Wiknerin tila, jonka kukkapellolta sai Mobilepaylla maksamalla käydä poimimassa itselleen kimpun kukkia mukaan.







Mielipiteeni julkaistu Kirkkonummen Sanomissa 13.12.



Kunnanvaltuusto kokoontuu maanantaina päättämään Kirkkonummen ensi vuoden budjetista. Budjetti on tärkeimpiä kunnan toimintaa ohjaavia dokumentteja ja erittäin merkittävässä roolissa myös kunnan ilmastotyön kannalta. Valitettavasti lukemani budjettiesitys ei kuitenkaan sisältänyt sitä painokkuutta ilmastotoimille, mitä olisin Hiilineutraalit kunnat - HINKU- sitoumuksen tehneeltä kunnaltamme toivonut.


Kunnanjohtajan budjettiesitys alkaa ilmastonäkökulmasta hyvin. Kuntastrategiaan kerrotaan sisältyvän ympäristön kannalta oikeudenmukaisten ratkaisujen tekeminen ja talousarviovuoden 2021 yhdeksi kärkitavoitteista on nostettu hiilineutraalin Kirkkonummen edistäminen. Itse budjetista kuitenkin uupuu konkretiaa siitä, kuinka näitä ilmastotoimia käytännössä tullaan tekemään. Budjetissa asetetaan samalla eri tulosalueille tavoitteita tiettyjen päämäärien saavuttamiseksi, mutta näiden tavoitteiden painokkuus jää monien ilmastokysymysten kohdalla epäselväksi. Esimerkiksi ympäristönsuojelun osalta toiminnan painopisteeksi on asetettu ”vaikuttava ilmastotyö”, mutta painotusta ei tämän enempää perustella.


Valitettavaa on myös, että panostusta ilmastotoimiin ei näy budjettiesityksen investointiosassa. Uuden rakentamiseen varatusta 54,5 miljoonasta eurosta vain 400 000 on esityksessä ohjattu ilmaston hyväksi energiatehokkuushankkeina. Tämän lisäksi osa liikenneväyliin varatusta budjetista on menossa kevyen liikenteen edistämiseen, mutta suhde ilmastoinvestointien ja muiden investointien välillä on kuitenkin heikko. Ilmastotyö on uuden luomista ja se tarvitsee pääomaa. Energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan panostaminen tuottaa säästöjä energiakustannuksissa, mutta alkuinvestoinnit on tehtävä ja niihin on siis myös budjetoitava.


Kuntastrategia, kärkitavoitteet ja HINKU-verkoston jäsenyys antavat kuitenkin pohjan ilmastotoimien tekemiseen siellä, missä budjetti jättää kunnianhimon tason vielä avoimeksi. Toivon mitä parhainta menestystä esimerkiksi asetetulle tavoitteelle ”tontinluovutuksessa mahdollisuuksien mukaan HINKU-tavoitteiden edistäminen” samoin kuin ”puurakentamisen määrä” ja ”uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen”.



1
2