Ylpeästi ekologinen Kirkkonummi

Blogi

Olen tietoisesti ehdolla vain yhdellä teemalla. Ilmasto ja muu ekologinen kriisi on kaikkein tärkein kysymys, joka meillä myös kuntapolitiikassa on ratkaistavana. Tässä kolme perusteluani sille, miksi.



1. Jos ilmastoasioita ei priorisoida, aiheutamme muilla päätöksillä todennäköisesti haittaa ilmastolle. Ekologinen kriisimme johtuu siitä että, ilmasto ja muut ympäristökysymykset liittyvät kaikkeen tekemiseemme, mutta ne on jätetty liian pitkään ottamatta kunnolla huomioon. Siksi meillä on nyt erittäin kova kiire tehdä suuria muutoksia kaikkialla maailmassa.


2. Ilmastoasioiden painottaminen on aikamme suurin oikeudenmukaisuuskysymys. Päästöt syntyvät erityisesti vauraiden ihmisten, kuten suomalaisten, elämäntavasta ja vaikutukset osuvat pahimmin niihin, jotka eivät ole ilmiöstä vastuussa. Yhdeksän kymmenestä luonnonkatastrofista tapahtuu kehittyvissä maissa, joissa on myös heikoimmat mahdollisuudet varautua kriiseihin ja muihin ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Niin kauan kuin hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa, myös ahdinko maailman hauraimmilla alueilla kasvaa.


Lisäksi lapset kaikkialla maailmassa ovat täysin viattomia ongelmaan, mutta joutuvat elämään

pahenevien vaikutusten maailmassa. Ilmastokysymysten ottaminen täysin tosissaan on nyt ainoa tapa, jolla voimme osoittaa välittävämme.


3. Ihmisten elämäntavat eivät ole vain omia valintoja, vaan niihin vaikuttaa monella tavalla yhteiskunta normeineen ja käytäntöineen. Näin kuntapolitiikalla on suuri merkitys siinä, onko kuntalaisten mahdollista elää kestävää elämää ja tekevätkö he todennäköisesti niin. Liikenteeseen, asumiseen, harrastuksiin, ruokailuun ja kasvatukseen liittyvät poliittiset valinnat vaikuttavat suoraan kuntalaisten hiilijalanjälkeen. Lisäksi kunnan oma esimerkki ja asennoituminen vaikuttaa yleiseen mentaliteettiin: ilmastotoimia on tärkeää tuntea tekevänsä muiden kanssa yhdessä.


Ilman kuntien ja yhteisöjen toimia kaikkialla maailmassa ekologista kriisiä ei saada ratkaistua.



Toivon, että tulen valituksi kunnanvaltuustoon, jotta voin pitää huolta, että ilmastonäkökulma on mukana kaikessa päätöksenteossa. Haluan olla tekemässä ekologista kuntapolitiikkaa, josta voimme kaikki olla ylpeitä.


Jokainen huomaa varmasti ympäristössään jo muutoksia entiseen. Itse olen esimerkiksi nähnyt peurojen määrän lisääntyneen voimakkaasti lapsuusvuosistani, kun talvet ovat olleet niille leutoja ja armollisia. Kannan kasvu aiheuttaa sato- ja metsävahinkoja sekä vaaraa liikenteelle.


Näkyvät muutokset ovat ehkä vielä melko pieniä, mutta valitettavasti ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät kulje lineaarisella käyrällä vaan pahenevat lämpötilan yhä kasvaessa. Lämpötilan kasvu on myös väistämätöntä, sillä vaikka Pariisin ilmastosopimus saavutettaisiin (mitä kovasti toivon), lämpötila kohoaa silti nykyisestä - eikä laske, ennen kuin ylimääräinen hiili saadaan sidottua ilmasta pois.


Tästä syystä on erittäin tärkeää varautua muutoksen vaikutuksiin.


Kirkkonummella on analysoitu, että muutos vaikuttaa rakenteiden kestävyyteen lisääntyvissä sateissa, tulvissa ja myrskyissä. Luonnonlajien selviytymisestä muutoksessa ollaan huolissaan ja tästä syystä esimerkiksi yhtenäisiä luontoalueita ja vieraslajien torjuntaa pidetään tärkeänä. Kuntalaisten haavoittuvuus huolettaa: miten käy maanviljelijän tuloille kuivuudessa, talon omistajalle tulvassa ja miten voitaisiin suojella lapsia ja vanhuksia kuumuusaalloilta?


Varautumistyötä on kunnassamme jo tehty esimerkiksi hulevesisuunnitelmassa ja ilmastokoordinaattorin kokoamassa kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmassa. Siinä kuitenkin todetaan, että lisätyölle on tarvetta ja Kirkkonummelta puuttuu varautumisen strategia. Sellainen olisi tärkeää luoda.


Mielestäni tärkeää on myös huomata, että ilmiössä ei kuitenkaan ole kyse vain ilmastollisten muutosten ennakoinnista vaan sosiaalisesti merkittävästä paradigman muutoksesta. Luimme juuri Kirkkonummen ilmastolukupiirissä teoksen, jonka nimi on osuvasti Hyvän sään aikana - Mitä Suomi tekee, kun ilmasto muuttaa kaiken (Into 2018). Kirjassa Aleksanteri-instituutin tutkija Emma Hakala huomauttaa, että Suomessa sopeutuminen ymmärretään liiaksi vain teknisinä ratkaisuina, eikä yhteiskunnallista muutosta oteta tarpeeksi huomioon: sen lisäksi, että muutos vaikuttaa sääilmiöihin, se muuttaa myös ihmisten välisiä suhteita, arkitodellisuutta ja kulttuuria.


Ilmasto todella muuttaa kaiken. Se muuttaa arvostuksia, yhteiskunnallisia tavoitteenasetteluja ja kansainvälistä ja kansallista ympäristöä, ammatteja, koulutusaloja ja lasten kasvatusta. Ennen kaikkea ilmastonmuutos yhdessä luonnonvarojen ylikulutuksen ja biodiversiteetin hupenemisen myötä vaikuttaa väistämättä myös talousjärjestelmän toimintalogiikkaan, sillä nykyisenkaltainen kasvun tavoittelu on kiinteässä yhteydessä ympäristöongelmien eskaloitumiseen.


Ilmastonmuutokseen varautuminen ja varautumisesta puhuminen onkin tärkeää myös siksi, että se tekee ilmiön kokonaisuudessaan todeksi. Sen lisäksi että torjumme muutosta parhaamme mukaan, meidän on sopeuduttava siihen uudenlaiseen ajatteluun ja elämään, jota se vaatii meiltä nyt. Kuntapäättäjien on otettava vastuu siitä, että ilmastonmuutoksesta puhutaan ja tarvittavat muutokset saadaan paikallisesti toteutettua.



Asuminen tuottaa noin kolmanneksen ja liikkuminen noin viidenneksen suomalaisen hiilijalanjäljestä. Ne ovat myös asioita, joihin ihminen voi omilla toimillaan monesti vaikuttaa vain rajallisesti. Paljon riippuu siitä, millainen lämmitysmuoto rakennuksessa on, kuinka pitkä matka on palveluihin ja toimiiko julkinen liikenne. Kunnalla ja erityisesti sen tekemällä kaavoituksella on siis suuri rooli siinä, onko kuntalaisen mahdollista elää elämäänsä yhden maapallon rajoissa.


Toinen puoli kaavoituksesta on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Kun kaavoitus tehdään huolellisesti, rakennetaan järkevästi. Silloin arvokkaat luontokohteet ja yhtenäiset metsäalueet saadaan säilytettyä. Fiksulla kaavoituksella ne samalla ovat myös se paljon puhuttu lähiluonto: kirkkonummelaisten ilo ja ehdoton syy olla ylpeä kotiseudustaan.


Kirkkonummen kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelma oli vastikään valtuuston käsiteltävänä. Suunnitelma antaa kiitettävästi ideoita kestävään kaavoitukseen ja siinä todetaan, että vuonna 2019 tehdyn suunnitelman mukaan “vähintään 90% uusista asunnoista on sijoitettava hyvän saavutettavuuden alueille, muun muassa hyvien joukkoliikennepalveluiden yhteyteen.” Toimintasuunnitelma puhuu myös puurakentamiselle kaavoittamisesta, mikä on erinomainen asia, sillä puutalo sitoo hiilidioksidia ilmastonmuutoksen kannalta kriittisiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Tällöinkin rakentaminen tuottaa päästöjä, mutta betonista eroten osa niistä saadaan kompensoitua jo talossa itsessään.


Kunnalla on jonkin verran mahdollisuuksia vaikuttaa myös rakennusten energiankäyttöön silloinkin, kun rakennukset eivät ole kunnan omia. Kirkkonummen kahden vuoden takaisessa tilaustyössä, ilmastotoimenpiteiden tiekartassa kerrotaan, että rakentamismääräyksissä voidaan esimerkiksi edellyttää rakennuksilta energiatehokkuutta. Kunta voi myös tehdä esimerkiksi aurinkopaneeleiden yhteishankintoja asukkaiden kanssa, jolloin paljousalennus koituu monen kuntalaisen hyödyksi. Ja tärkeää on varmistaa, ettei kuntamme kaavoissa vain ole ilmastolle haitallisia säännöksiä, esimerkiksi aurinkopaneelien asennuksen estäviä vaatimuksia niiden asettelulle ja ulkonäölle.


Hieno mahdollisuus energiansäästötoimenpiteiden edistämiseen olisi myös, jos kunnille annettaisiin oikeus muokata kiinteistöveroa rakennusten energiatehokkuuden mukaan. Alempi kiinteistöverokanta olisi oiva kannustin tehdä energiaremontti kotiinsa ja palkitsisi myös ne, jotka ovat näin tehneet jo aiemmin. Nykyinen lainsäädäntö ei tällaista mahdollista, mutta maankäyttö- ja rakennuslaki on uudistumassa ja olen ehdottanut siihen liittyen, että kunnille uudistuksessa tällainen oikeus annettaisiin.


Huolellisella kaavoituksella voimme rakentaa ilmastokestävää yhteiskuntarakennetta ja kaunista ympäristöä. Juuri hyväksytyssä ilmastotoimintasuunnitelmassa ehdotetaan, että kunnassa otettaisiin käyttöön ilmastokestävän kaavoituksen tarkistuslista. Tämä on viisas ajatus, jotta hyvät käytännöt varmasti olisivat osa kaikkea rakentamista ja kuntasuunnittelua. Ylipäätään nyt on tärkeää ottaa kaikki selvityksissä saatu tieto huolellisesti käyttöön ja toteuttaa niissä tehdyt ehdotukset, sillä vasta silloin päästövähennykset todella syntyvät.



Kuva Gesterbyn suunnitelmista Kirkkonummen sivuilta - hankkeessa kaavoitetaan asuntoja hyvän joukkoliikenteen alueelle, suojellaan lehto ja toteutetaan hyvät reitit luontoon. Kaavassa voitaisiin kuitenkin myös edellyttää ekologisuutta rakennettavilta kiinteistöiltä ja ylipäätään Kirkkonummi voisi lisätä ekologisuudesta oman alakohtansa hankekortteihin.