Ilmastokriisi on nälkäkriisi

Afrikan sarvea koettelee yksi pahimmista kuivuuksista yli kolmeenkymmeneen vuoteen ja 13 miljoonaa ihmistä kärsii vakavasta ruokaturvattomuudesta, kertoo Plan International. Sateet ovat jääneet tulematta kolmena perättäisenä sadekautena. Hätätila on ollut jo pitkään. Pelastakaa Lapset -järjestö uutisoi joulukuussa, että viime vuonna 260 000 lasta on kuollut nälkään Itä-Afrikassa.


Tällaiset uutiset ovat hirvittävimpiä mahdollisia. Ne kertovat karuimmalla tavalla sen, että ilmastonmuutos on täällä ja nyt. Säät pettävät, satokaudet epäonnistuvat, ruokaa on vähemmän ja liian vähän.


Uutisten toistuminen kertoo myös, että hätään ei ole vastattu lainkaan tarpeeksi painokkaasti. Sekä humanitaarisen avun rahoitusta että ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoitusta tarvitaan mittavasti enemmän kuin nykyään, jotta elämän edellytykset voidaan turvata jokaiselle.


Kehityspoliittinen toimikunta suosittaa tammikuussa julkaistussa analyysissaan Suomea nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 %:iin BKT:sta ja pitämään tästä erillään sitoumuksensa kansainväliseen ilmastorahoitukseen. Tällä hetkellä laskemme ilmastorahoituksen osaksi kehitysyhteistyömäärärahoja, ja silti kokonaisuudenkin osuus on vain 0,5 %.


On velvollisuutemme pystyä parempaan. Lämpötilan nousu on sovittu rajattavaksi Pariisin sopimuksessa kuvatulla tavalla, jolloin kaikki ilmastokriisin vaikutukset tulevat vielä lämpötilan noustessa pahenemaan. Lähtökohta ei voi olla, että osa ihmiskunnasta jää jälkeen. Kuolemaa ja kärsimystä ei saa pitää välttämättömänä osana muutosta, vaan maailmanlaajuisesta vauraudesta on riitettävä apua sitä tarvitseville.

Myös Suomessa ilmastokriisin vaikutukset näkyvät jo kylmäävällä tavalla. Maaseudun Tulevaisuudesta luin, että Suomessa neljä viidestä viime vuodesta on ollut jollain tavalla katovuosia. Eläintuottajat ovat talousongelmissa nyt, kun rehuhinnat ovat nousseet ja tuottajahinnat pysyvät paikallaan kiitos mitä keskittyneimmän suomalaisen kaupan.


Rehuhintojen nousu kuvaa osaltaan ilmastonmuutoksen aiheuttamaa painetta ruoantuotantoon ja herättää pohtimaan, onko meilläkään enää varaa kierrättää ihmiselle kelpaavaa ravintoa eläinten kautta nykyisessä mitassaan. Kysymys on itse asiassa edessämme akuutisti Venäjän hyökkäyksen vuoksi. Sotatila vaarantaa maailman ruokamarkkinoita entisestään, sillä Ukraina on normaalisti erittäin merkittävä viljan viejä. Ylen haastattelema Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö Hanna Karikallio esittää, että vehnän osalta tilannetta voitaisiin helpottaa tuottamalla länsimaissa viljaa enemmän suoraan ihmisten ruoaksi ja vähemmän rehuksi.


Ilmastokriisi on nälkäkriisi, joka on akuutti ja pahenemassa. Tämä on vakavuudessaan erittäin tärkeä lähtökohta pitää esillä ilmastokeskustelussa. Hätään on vastattava paljon nykyistä kattavammin ja tarvittavasta ilmastopolitiikasta puhuttaessa on muistettava tekemättömyyden ja hitauden mitä kallein hinta.





52 views0 comments

Recent Posts

See All